Suurin osa lumesta oli jo sulanut, mutta metsätie oli aivan jäinen. Kävely oli hidasta ja hankalaa, kun koko ajan joutui varomaan liukastumista ja muutenkin rinkan kanssa tasapainon pitäminen on vaikeampaa. Ella kulki hienosti reppunsa kansaa.
Pian saavuimme jo laavulle. Jätimme tavarat laavulle ja jatkoimme matkaa luontotornille. Kiipesimme torniin ja jäimme katselemaan kaunista suomaisemaa. Yhtään lintua ei näkynyt eikä mitään muitakaan eläimiä. Palasimme takaisin laavulle ja sytytimme tulen.
Keitimme pannullisen nuotiokahvia. Retkellä kahvi maistuu aina paljon paremmalta. Sitten paistoimme pannulla possun kylkisiivuja valkosipulivoissa. Lopuksi tietenkin vielä nuotiomakkaraa ja lapsille oli myös nakkeja. Julian mielestä makkaran grillaus on retken paras hetki. Hän haluaa itse aina paistaa tikussa oman makkaransa ja jaksaa syödä siitä noin puolet, toisen puolen Julia antaa Ellalle. Kun vatsat oli täynnä. keräsimme tavarat ja lähdimme paluumatkalle.
Päätimme mennä erireittiä takaisin. Polku kulki suon reunaa ja välillä tuli pitkospuita ja pieniä siltoja. Pitkospuut olivat jostain kohtaa lumen ja jään alla ja jostain kohtaa ojat tulvivat niin että pitkospuut uivat vedenalla. Pääsimme kuitenkin hyvin takaisin autolle.
Tällä reissulla tuli kävelyä yhteensä vain noin 6 km.
